Tarkastuslautakunta on kunnan ainoa lakisääteinen lautakunta. Lautakunnan tehtävä on arvioida ja tarkastaa, että valtuuston asettamat tavoitteet ovat toteutuneet, niihin myönnettyjen rahojen puitteissa. Arviointi on toiminnan, talouden ja hallinnon arviointia. Näkökulma on tai ainakin tulisi olla kuntalaisen.
Jyväskylän kaupungin tarkastuslautakunta on 11- vuotisen toimintansa aikana tehnyt vierailuja muihin kuntiin ja kaupunkeihin. On käyty tutustumassa tarkastuslautakuntien toimintaan kunnissa, joissa on meitä kiinnostavia toimia meneillään tai jo saatettu menestyksekkäästi päätökseen.
Kuntaliitokset ja Paras-hanke pitävät virka- ja luottamusmiehet tiiviissä puuhassa ympäri maata. Kuntaliitoksiin tai muodostettaviin kokonaan uusiin kuntiin liittyi vierailu Hämeenlinnaan tammikuun puolivälissä. Hämeenlinnan tarkastuslautakunta oli kutsunut meidät yhteiseen palaveriin, jossa esiteltiin kunnissa eri vaiheissa meneillään olevia liitoshankkeita. Vierailumme oli vastavierailu, jossa bonuksena oli paikalle kutsuttu Lahden tarkastuslautakunta.
Muutamia poimintoja vierailusta. Hämeenlinnaan liittyy viisi ympäristön kuntaa. Uuden Hämeenlinnan hallinto-organisaatiota muodostetaan tilaaja-tuottaja- mallilla sekä elämänkaariajattelulla. Erityisen mielenkiintoisilta kuulostavat muutamien uusien lautakuntien nimet sisällöistä puhumattakaan: elämänlaatulautakunta (vapaa-aika- ja kulttuuriasiat) ja terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta (perusterveydenhuolto). Lapsilla ja nuorilla on oma lautakuntansa samoin ikäihmisillä. Näihin lautakuntiin on koottu heitä koskevat asiat laidasta laitaan. Pakka on hajotettu ja pyritty edellä mainittujen ajattelumallien avulla kokoamaan uudelleen. Ei paha. Toimialajohtajasta tulee tilaajajohtaja. Se kuulostaa vieraalta esim. opetustointa ajatellen. Ehkä sanavalintoja voi vielä tehdä, kun sisällöt ja toimintaperiaatteet ovat selvillä, järkeviä ja hallitaan. Niin helpottuu Kuntalehden toimittajankin olo. Toimittajalle kun näitä lautakuntanimistöjä lukiessaan oli tullut ihan orwellilainen olo.
Lahdella on Sibelius-talonsa, Hämeenlinna sai ihanan Verkatehtaansa, meillä ei ole mitään. Miten tässä nyt niin pääsi käymään? Kuinka meiltä löytyisi yhteinen tahto saada musiikkisali/konserttitalo? Kulttuuri on osa terveyttä ja hyvinvointia. Tahtoa ja taloudellisia edellytyksiähän on näkyvissä, kun esimerkiksi jäähallin ravintolapalvelujen ja katsoja-aitioiden lisärakentaminen siirrättää seiniä muutamalla metrillä.
Ihan kateudesta viherrän käytyäni Verkatehtaalla, jossa paitsi monitoimista konserttisalia, on toimintaa kansalaisopistosta elokuvateatteriin. On tilat Kehitysvammaisten taide- ja lasten- ja nuorten kulttuurikeskukselle. Rakenteiltaan ja tunnelmaltaan Verkatehdas on hieno paikka. Onnittelut hämeenlinnalaisille uskalluksesta ryhtyä toteuttamaan hanketta. Eihän se halpaa ollut. Senkin kuulimme. Mutta sen arvoista, että kannatti tehdä.
Vanhan, vuonna 1888 valmistuneen Hämeenlinnan raatihuoneen nykyisessä kellarissa tarjottu päivällinen ylitti kaikki odotukset. Raatihuoneella on mm. valtuustosali. Vanha halkovarasto ja vankiputka toimivat viehättävinä kaupungin vieraiden ruokailu- ja kahvitiloina. Tunnelmallinen paikka viettää iltaa ja tehdä ylikunnallista tuttavuutta. Nytpä tiedän että lahtelainen reviisori on tukholmalaista Helanderin pappissukua! Hämeenlinnalaisilla lautakunnan jäsenillä on merkittäviä kehitysapuun liittyviä ulkomaan työkokemuksia.
Kuntaretkillä avartuu ja oppii. Kaikkia pyöriä ei tarvitse keksiä uudelleen ja toisaalta voin lainata sitäkin lahtelaisen reviisorin viisautta että kuitenkaan ”aina ei tehdä niin kuin on hyvä”. Kaikkea ei siis voi saada. Luottamustoimet ovat paitsi haastavia ja vastuullisia myös mielenkiintoisia. Ja ennen kaikkea vuorovaikutteista ihmistyötä.
Halusin pienen breikin kotitanhuvilta. Viivähdin yön yli Turussa. Kuntapäivät ja Tulevaisuusfoorumi 9.-10.2. Sepä oli palkitsevaa. Keskisuomalaisessa toverikimpassa matkustaminen oli ihan jees. Sijoittauduin Heinäluoman puheenajaksi eturiveille. Ajattelin muutaman kuvan ottaa.
